Johan
Ludvig ja Fredrika Runeberg saivat
kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli
nuorena. Muut kuusi menestyivät
kukin omalla alallaan. Kuuluisimmasta
pojasta, Walter Runebergista, tuli
Suomen ensimmäinen kuvanveistäjä
sanan nykyisessä mielessä.
Kaikki pojat tekivät opintomatkoja
Eurooppaan kunnes asettuivat myöhemmin
asumaan eri puolille Suomea. Fredrika
oli ahkerassa kirjeenvaihdossa poikiensa
kanssa. Siinä missä isä
Johan Ludvig kirjoitti vain kaksi
kirjettä pojilleen, äiti
Fredrika kirjoitti yhteensä ainakin
tuhat. |
Anna Carolina
Runeberg (1832 - 1833)
Ensimmäinen
lapsi, tytär Anna Carolina, syntyi
27. maaliskuuta 1832. Hänellä
oli harvinaisen pitkä, ruskea tukka
ja ruskeat silmät. Hän kuitenkin
sairasteli jo syntymästään
ja kuoli kuumetautiin kesällä
1833. Runebergin kerrotaan koko elämänsä
surreen ainoan tyttärensä varhaista
kuolemaa. Joka kerta, kun Fredrika oli raskaana,
hän kuulemma toivoi tytärtä.
Ludvig
Mikael (1835 - 1902)
Vanhimman pojan
Ludvig Mikaelin sanotaan tulleen kaikista
pojista eniten isäänsä.
Nuorena hän haaveili taiteilijan
urasta, mutta vanhemmat pitivät
sitä taloudellisesti liian epävarmana
alana. Sen sijaan Ludvig Mikael luki
luonnontieteitä yliopistossa ja
toimi myöhemmin luonto-opin lehtorina
Kuopion lyseossa. Hän ei kuitenkaan
koskaan täysin luopunut taiteilijahaaveistaan.
Palattuaan eläkeläisenä
Porvooseen hän sekä maalasi
että leikkasi ja hioi kameekiviä,
mahdollisesti ensimmäisenä
Suomessa.
Ludvig
Mikael avioitui Hanna Öhmanin (1840
- 1929) kanssa, joka oli Albertina os.
von Fieandtin ja J. E. Öhmanin
tytär. J. E. Öhman toimi Runebergin
tavoin lehtorina Porvoossa. |
Lorenzo
(1836 - 1919)
Lorenzo Runeberg suoritti
filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1860
ja opiskeli sen jälkeen lääketiedettä.
Kun isä Runeberg sai aivoverenvuodon,
Lorenzo ja nuorempi veli Johan Wilhelm hoitivat
häntä ensimmäisten kuukausien
ajan. Lorenzo toimi myöhemmin lääkärinä
eri klinikoilla Pariisissa ja Wienissä.
Lorenzo valmistui
lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi
vuonna 1867 ja toimi provinssilääkärinä
Vaasassa ja myöhemmin Helsingissä.
Vuonna 1875 hän meni naimisiin Gabriella
Levónin (1857 - 1924) kanssa. Tämä
oli vaasalaisen kauppaneuvoksen August Alexander
Levónin ja hänen vaimonsa Alexandra
Theresia Gottsmanin tytär. Lorenzo
ja Gabriella Runeberg saivat seitsemän
lasta.
Walter Magnus (1838 - 1920)
Kouluopinnot olivat
Walter Runebergille vaikeita: hän joutui
suorittamaan useimmat luokat kahteen kertaan
ja selvisi isän vaatimasta ylioppilastutkinnosta
vain vaivoin. Kotoa annettiin kuitenkin
täysi tuki Walterin taiteelliselle
suuntautumiselle, ja hän sai opiskella
Suomen parhaiden taiteilijoiden johdolla.
Walter lähti
ulkomaille opiskelemaan kuvanveistoa Kööpenhaminaan
ja edelleen Roomaan. Hän asui Roomassa
yli 12 vuotta aina vuoteen 1876 asti, jolloin
hän muutti Pariisiin.
Monikymmenvuotinen
ulkomailla asuminen saattoi johtua osittain
kuuluisan isän aiheuttamasta menestymisen
paineesta. Suomessa Walterin taiteellisia
lahjoja pidettiin itsestäänselvyytenä
ja hänestä sanottiin: "Mitenkä
J. L. Runebergin poika olisikaan voinut
epäonnistua taiteilijanuralla!".
Walter Runebergin
veistotyyli noudattaa pitkälti tanskalaisen
kuvanveistäjän Thorwaldsenin näkemystä.
Teosten aihepiiri ammentaa pääosin
antiikin maailmasta ja parhaiten hänet
mielletään klassisen kuvanveiston
edustajaksi.
Walter
Runebergin tunnetuin teos on hänen
isänsä patsas Helsingin Esplanadin
puistossa. Muita julkisia töitä
ovat Pietari Brahen patsas Turussa ja Johannes
Takasen suunnitelman mukaan toteutettu Aleksanteri
II patsas Helsingissä. Hänen teoksiaan
on nähtävillä esim. Ateneumissa
ja Walter Runebergin veistoskokoelmassa
Porvoossa.
Kuuden vuoden kihlausajan jälkeen Walter
meni naimisiin Lina Elfvingin (1841 - 1916)
kanssa. Kolme heidän kuudesta lapsestaan
on haudattu Roomaan näiden menehdyttyä
vauvaiässä erilaisiin sairauksiin.
Kolmesta aikuiseksi varttuneesta lapsesta
tunnetuin on Nino Runeberg (1874 - 1934),
jonka runot ovat innoittaneet mm. Jean Sibeliusta
ja Selim Palmgreniä.
Johan
Wilhelm (1843 - 1918)
Johan Wilhelm Runeberg
valmistui lääketieteen tohtoriksi
vuonna 1871 ja nimitettiin lääketieteen
professoriksi vuonna 1877. Hän teki
maassamme uraauurtavaa tutkimusta sisätautien
alalla. Hänen erikoisalaansa olivat
munuaissairaudet, kuppa, verisuonten kalkkiutuminen
sekä keuhkosairaudet.
Vuonna 1872 Johan Wilhelm
avioitui Edith Levónin kanssa, joka
oli Lorenzo Runebergin vaimon Gabriella
Levónin sisar. Johan Wilhelm ja Edith
Runeberg saivat kuusi lasta.
Johan Wilhelm
Runeberg oli aktiivinen myös politiikassa.
Hän toimi Helsingin kaupunginvaltuuston
puheenjohtajana vuosina 1888 - 1891 ja yliopiston
edustajana miltei kaikilla valtiopäivillä
vuosina 1902 - 1906. Hänet valittiin
ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien
edustajaksi, ja vuonna 1907 hän sai
valtioneuvoksen arvonimen. Hän edusti
vapaamielistä kantaa ja edisti esimerkiksi
uskonnonvapautta ja naisten tasa-arvoista
asemaa yliopistossa.
Jakob Robert
(1846 - 1919)
Veljeksistä Robert
Runeberg muistutti ilmeisesti eniten äitiään
sekä luonteensa että ulkonäkönsä
puolesta. Hän alkoi opiskella koneenrakennusta
Helsingin teknisessä reaalikoulussa
vuonna 1862. Hän jatkoi opintojaan
ulkomailla ja asui mm. Newcastlessa, Viipurissa
ja Marseillessa, jossa hän vuonna 1873
työskenteli arvostetussa ranskalaisessa
piirustuskonttorissa. Myöhemmin Robert
opiskeli laivanrakennusta ja höyrykoneenrakennusta
Cherbourgissa. Hän erikoistui höyrylaivojen
suunnitteluun ja sai mainetta suunnittelemistaan
jäänmurtajista.
Vuonna
1879 Robert asettui Pietariin, jossa hän
toimi teknisenä konsulttina. Siellä
hän perusti yhtiön "Bureau Vega,
tekninen konsultaatio- ja agentuuriliike".
Hän työskenteli laivojen ja höyrykoneiden
parissa ja oli aktiivinen myös rakennusalalla.
Robert Runeberg
toimi myös Suomen ensimmäisen
yleisen taide- ja teollisuusnäyttelyn
näyttelykomissaarina vuonna 1876 sekä
suomalaisena komissaarina Pariisin maailmannäyttelyissä
vuosina 1878 ja 1900.
Robert Runeberg oli
sekä agentti, suunnittelija, urakoitsija
että keksijä. Hän rakensi
muun muassa lentokoneen Viipurissa vuonna
1879, kaksikymmentä vuotta ennen Wrightin
veljeksiä. Hän avioitui Naima
(Naema) Forsmanin (1859 - 1905) kanssa,
ja pariskunta sai viisi lasta. Robert meni
uusiin naimisiin kaksi kertaa: ensin Tatjana
K. Grosoffin (1886 - 1911) ja sittemmin
Wilhelmina Elisabeth Ploomin (1892 - ?)
kanssa.
Edvard Moritz
(1848 - 1851)
Edvard Moritz Runeberg
syntyi samana vuonna kuin Vänrikki
Stoolin tarinat ilmestyi, 1848. Hän
kuoli Kroksnäsissä tulirokon jälkitautiin
syksyllä 1851.
Fredrik Karl
(1850 - 1884)
Fredrik Runeberg valmistui
lääketieteen lisensiaatiksi vuonna
1879 ja sai viran Tampereen kaupunginlääkärinä
vuonna 1883. Keuhkotuberkuloosi pakotti
hänet keskeyttämään
opintonsa vuonna 1875 ja matkustamaan etelään.
Hän asui muun muassa Roomassa veljensä
Walterin perheen vieraana. Tältä
ajalta Fredrik kirjoitti matkakirjeitä
Helsingfors Dagblad-lehteen sekä
reportaasin Rooman työväenyhdistyksen
kenraali Garibaldille järjestämistä
päivällisistä. Lisäksi
hän osallistui lääkärinä
venäläis-turkkilaiseen sotaan
vuosina 1877 - 1878.
Fredrik Runeberg oli
Suomen ensimmäisiä harrastajavalokuvaajia.
Rooman matkallaan hän osti kameran
varta vasten perhettään kuvatakseen.
Isästään hän otti ainakin
kaksitoista valokuvaa kesällä
1875. Kuvat jäivät viimeisiksi
Runebergista otetuiksi kuviksi. Hän
otti myös ainakin yhden lähikuvan
äidistään Fredrikasta sekä
yhden kuvan jossa Fredrika istuu Fredrikin
morsiamen Charlotte Törngrenin (1854
- 1927) kanssa.
Vuonna 1878
Fredrik Runeberg nai Charlotte Törngrenin,
joka oli varatuomari Adolf Törngrenin
ja hänen vaimonsa Chalottan os. Idestamin
tytär.
Lapset
ja lastenlapset
Kirjallisuutta:
Allardt Ekelund,
Karin: Ludvig Michael Runeberg, en kaméskärare
under förra seklet, Frenckellska tryckeriet,
Helsingfors 1950.
Engman, Max: "Robert
Ivanovitj Runeberg - ingenjör" i Festskrift
till Johan Wrede 18.10.1995, Svenska litteratursällskapet
i Finland, Helsingfors 1995.
Furuhjelm, Estrid: "Den
unge Lorenzo" i Människor och minnen,
del tre, utg. av Paul Nyberg och Victor
Hoving, Söderströms 1944.
Rahikainen, Agneta:
"Ett homeriskt huvud i Finlands fotografikonst,
Fredrik Runebergs fotografier av Johan Ludvig
Runeberg 1875" i Källan nr 3, 2000,
Svenska litteratursällskapet i Finland.
Runeberg, Fredrika:
Brev till sonen Walter 1861-1879, Inledning
och kommentar av Karin Allardt Ekelund,
Svenska litteratursällskapet i Finland,
Helsingfors 1971.
Strömborg, J. E.:
Biografiska anteckningar om Johan Ludvig
Runeberg, Svenska litteratursällskapet
i Finland, Helsingfors 1928.