Johan Ludvig Runeberg asui nuoruudessaan useilla paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Syntymäkaupungistaan Pietarsaaresta hän muutti Ouluun ja sieltä edelleen Vaasaan jatkaakseen siellä koulunkäyntiään. Koulun jälkeen Runeberg muutti Turkuun ja toimi sittemmin kotiopettajana Saarijärvellä, Ruovedellä ja Paraisilla.

Lapsuus Pietarsaaressa
Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa, isoisänsä kauppias Johannes Malmin talossa Isokadulla, kaupungin eteläosassa. Tämä osa kaupunkia paloi 1835. Liekit tuhosivat muun muassa Runebergin syntymäkodin, joka vuoteen 1810 oli ollut myös hänen lapsuudenkotinsa. Vuodesta 1810 vuoteen 1815 Runebergin perhe asui komissionimaanmittari Carl Kurténin talossa. Vuodesta 1899 alkaen Kurténin talo toimi kaupunginhotellina. Suojelusta huolimatta talo purettiin 1983, ja paikalle rakennettiin uusi, julkisivultaan samanlainen rakennus. Vuodesta 1815 vuoteen 1822 Runebergin perhe asui Pietarsaaren Isokadulla. Tämä talo purettiin 1920-luvulla.

Suuren osan kesälomistaan Runeberg vietti isänsä ja veljiensä seurassa metsästäen ja kalastaen Pietarsaaren rannoilla. Usein he yöpyivät Nissasön saarella isän pienessä kalastusmajassa, jonka tämä oli rakennuttanut vuonna 1810 yhdessä lankonsa Matts Mattson Malmin kanssa. Nykyään Runebergin tupa on museona.

Kouluvuodet Oulussa ja Vaasassa
Vuonna 1812 Runeberg muutti Ouluun. Siellä hän asui setänsä, tullijohtaja Anton Ludvig Runebergin luona, joka kustansi hänen koulunkäyntinsä kaupungin triviaalikoulussa. Koulunkäynti Oulussa keskeytyi 1814, kun setä yllättäen kuoli, ja poika lähetettiin takaisin kotiin.

Vuonna 1815 Runeberg jatkoi koulunkäyntiään Vaasan triviaalikoulussa ja viipyi siellä vuoteen 1822. Vaasassa viettämänsä viidentoista lukukauden aikana Runeberg asui eräässä kaupungin vinttikamarissa yhdessä viiden tai kuuden muun oppilaan kanssa niin sanotussa puulaakissa. Iäkkäät lesket ja neidit ansaitsivat usein elantonsa ottamalla koulupoikia täysihoitoon. Runebergin puulaakin emäntää kutsuttiin Dahlströmin tädiksi.

Opiskelijana Turussa
Syyskuussa 1822 Runeberg lähti Turkuun suorittaakseen ylioppilastutkinnon ja jatkaakseen opintojaan Turun akatemiassa. Turussa hän asui yliopistokursori Häggströmin talossa yhdessä muiden ylioppilaiden kanssa. Mahdollisesti hän asui Turussa myös muualla, mutta siitä ei ole säilynyt dokumentteja.

Kotiopettajavuodet Saarijärvellä ja Ruovedellä
Syyslukukaudella 1823 Runebergin talous ei enää kestänyt. Hänen vaatteensa olivat kuluneet ja hän näki nälkää. Siksi hän otti vastaan tarjouksen ryhtyä kotiopettajaksi Saarijärvelle joulusta 1823 alkaen. Hän opetti vuorotellen kapteeni Erik Gustaf af Enehjelmin luona Kolkanlahden kartanossa ja kruununvouti Daniel Philip Danielsonin luona Kalmarin kartanossa.

Kolkanlahden kartano toimi pitkään köyhäintalona ja myöhemmin vanhainkotina. Nykyään se kuuluu Saarijärven museoon. Kolkanlahden toimiessa vanhainkotina Runebergin vinttikamari säilytettiin mahdollisimman alkuperäisessä asussa. Parin tuolin ja lipaston sanottiin olleen kotiopettajan käytössä. Runebergin huone on nykyään osa Saarijärven museota, mutta alkuperäisiä kalusteita ei enää ole. Kalmarin kartanossa Runeberg asui vinttikamarissa. Rakennus purettiin vuonna 1973.

Kesällä 1825 Runeberg muutti af Enehjelmin perheen mukana vastaostettuun Ritoniemen kartanoon Ruovedelle. Nykyään Ritoniemi on yksityisomistuksessa. Kartanoa on peruskorjattu useaan otteeseen. Sen piharakennuksessa järjestetään säännöllisesti Runeberg-aiheisia näyttelyitä.

Monilla paikkakunnilla, joissa Johan Ludvig Runeberg asui, on Runebergin lähteeksi nimettyjä lähteitä. Niitä on mm. Pietarsaaressa, Saarijärvellä, Paraisilla ja Porvoon lähistöllä Kroksnäsissä. Ruovedellä sijaitseva Runebergin lähde on kuitenkin kuuluisin kaikista lähteistä. Se oli luonnonhistoriallinen nähtävyys ja kokoontumispaikka jo ennen Runebergin aikaa.

Paraisten pappilassa
Vuosina 1827 ja 1828 Runeberg asui arkkipiispa Jacob Tengströmin pappilassa Paraisilla ja toimi piispan lastenlasten opettajana. Ensin Runeberg asui arkkipiispan vävyn Anders Johan Laguksen luona pappilaan kuuluvassa Gottorpissa. Myöhemmin hän sai huoneen pappilasta.

Joitakin viikkoja Runeberg asui niin sanotussa sepäntalossa Paraisten malmilla. Pappila on sittemmin remontoitu, eikä siellä enää ole alkuperäistä Runebergin aikaista miljöötä. Sepäntaloakaan ei ole enää. Sen sijaan talo, jossa Fredrika Tengström ja hänen äitinsä, leskikamreeritar Anna Margareta Tengström asuivat jäätyään Turun palossa kodittomiksi, on jäljellä. Aivan kirkon vieressä sijaitsevassa talossa toimii kahvila Fredrikastugan..