Runeberg
kirjoitti "Vårt land" -runon keväällä
1846. Jo alun perin hän suunnitteli
siitä Suomen kansallislaulua. Osia
runosta painettiin ensimmäisen kerran
Borgå Tidning -lehdessä
2. tammikuuta 1847. Kokonaisuudessaan se
julkaistiin saman vuoden huhtikuussa teoksessa
Fosterländskt Album (Isänmaallinen
Albumi). Runon liitteenä oli F.
A. Ehrströmin sävellys. Runo levisi
kuitenkin laajemmin vasta joulukuussa 1848,
kun Vänrikki Stoolin tarinoiden
ensimmäinen osa ilmestyi. Siihen sisältyi
myös Fredrik Paciuksen sävellys
nuottiliitteenä.
Kevätjuhla
Kumtähden kentällä 1848
 |
Runebergin
Maamme-laulun sävellys, laulunopettaja
Carl Frans Blomin tallentamana. Jan
Lindrothin valokuva. SLS:n arkisto |
Flooran päivänä toukokuun 13.
päivänä 1848 Helsingin yliopiston
opiskelijat järjestivät kevätjuhlat
Kumtähden kentällä, neljä
kilometriä kaupungin keskustasta. Kevätjuhla
järjestettiin 12 vuoden tauon jälkeen,
ja se on jäänyt historiaan nousevan
kansallistunteen suurimpana ilmauksena; saihan
Suomi sinä päivänä oman
kansallislaulunsa. Juhliin osallistui kolmisensataa
.ylioppilasta
ja parisensataa kutsuvierasta.
 |
Kumtähden
kenttä
13.
päivä toukokuuta 1848, Rafael
Hertzbergin teoksesta Helsingfors för
trehundra år sedan och i våra
dagar vuodelta 1888. Puupiirros kirjan
mainoslehtisestä, A. Federleyn
piirroksen mukaan. SLS:n arkisto. |
Professori Matti Klinge
on kirjoittanut siitä, miten uskomattomia
määriä juhlakansa nautti väkijuomia.
Vieraille oli tarjolla runsain määrin
totia, bischoff-boolia, carolina-juomaa (viiniä,
sokeria ja pomeranssia)
ja simaa, jota juotiin sarvista. Maljoja nostettiin
niin Suomelle kuin keisarillekin, ja pidettiin
useita isänmaallisia puheita. Kuuluisin
puhuja oli Fredrik Cygnaeus.
Useimmat akateemisen
maailman keskeisimmät vaikuttajat olivat
paikalla, muttei Runeberg. Hän oli
kyllä saanut kutsun kirjeitse Sofia
Tengströmiltä, joka toimi Cygnaeuksen
välikätenä. Ei kuitenkaan
tiedetä, mitä Runeberg oli vastannut
kirjeeseen. Muun muassa Zacharias Topelius
oli läsnä ja kirjoitti reportaasin
juhlista Helsingfors Tidningar -lehteen.
Zacharias
Topelius Helsingfors Tidningar -lehdessä
1848
Zacharias Topelius kirjoitti
Helsingfors Tidningar -lehteen reportaasin
toukokuun 17. päivänä: "Siispä
lauantaina 13. päivä toukokuuta,
itse Flooran päivänä, klo 3
iltapäivällä ylioppilaat marssivat
yhtenä miehenä yliopiston portaita
ulos. Lyyrat välkkyivät jokaisen
lakissa; pian myös sikaari jokaisen suussa.
Laulajat kulkivat eturivissä; marssia
tahdittivat "Sitter i högen"-laulun raikuvat
sävelet. Pitkän sillan kohdalla
odotti kaartin soittokunta, joka välittömästi,
kuoroon yhtyen, heläytti Runebergin ihanan
"Maamme"-laulun, johon hra Pacius on kirjoittanut
uuden ja lumoavan kauniin sävelen. Tämän
jälkeen joukko marssi iloisesti eteenpäin
torvimusiikin soidessa, ja kulkueeseen yhtyi
valtava, kaikkia kansanluokkia edustava väkijoukko,
joka ylettyi yliopistosta Unioninkatua pitkin
aina sillalle saakka [---] Kolmetoista tilavaa
telttaa oli pystytetty sekä alhaalle
niitylle että kukkulalle metsänrajaan,
ja suurin piirtein keskellä oli lato,
joka oli varustettu hilpeyttä herättävällä
kirjoituksella "Mon Repos". Lähempänä
sisäänkäyntiä kukkaseppelein
koristellussa tangossa liehui valkoinen silkkilippu,
jossa komeili laakeriseppeleen ympäröimä
Suomen Suurruhtinaskunnan vaakuna. Lukuisat
pöydät kaikenlaatuisine ilolieminensä
siroissa ankkureissa (huom. ankkuri n. 40
litraa) sekä ympäri sijoitetut penkit
ja sohvat tarjosivat vieraille virvoitusta
ja lepoa. Aluksi tarjottiin myös simaa,
jota juotiin kahdesta valtavan kokoisesta
sarvesta."
Sävellyksiä
Paciuksen melodia
Vaikka Maamme-lauluun
oli jo kaksikin sävellystä - Runebergin
oma sekä F. A. Ehrströmin - yliopiston
musiikinopettaja Fredrik Pacius sävelsi
neljässä päivässä
uuden ja iskevämmän melodian vuoden
1848 kevätjuhliin. Laulua laulettiin
useamman kerran ylioppilaiden marssiessa yliopistolta
Kumtähden kentälle. J. V. Snellman
sanoi myöhemmin, että ensimmäiset
lauluharjoitukset sujuivat yhtä kehnosti
"kuin Sven Tuuvan äksiisi".
Säveltäjä
ja musiikinopettaja Fredrik Pacius (1809-1891)
oli syntynyt Hampurissa. Toimittuaan monta
vuotta viulistina Tukholmassa hän
muutti vuonna 1834 Helsinkiin, jossa hänestä
tuli yliopiston musiikinopettaja.
Paciuksen merkitys kaupungin musiikkielämälle
oli suuri. Hän johti sekä kuoroja
että orkestereita, jotka pääosin
koostuivat harrastelijoista. Hänen
tunnetuimmat teoksensa ovat "Maamme" sekä
Topeliuksen teksteihin sävelletyt
"Sylvian laulu", ooppera "Kaarle-kuninkaan
metsästys" ja satunäytelmä
"Kypron prinsessa". C. A. Hårdhin
valokuva 1860-luvulta. SLS:n arkisto.
|
 |
Muita sävellyksiä
Porvoon kymnaasin
laulunopettaja C. Fr. Blom tallensi ja sovitti
kvartetille Runebergin melodian Maamme-runoon.
F. A. Ehrströmin säveltämänä
Maamme-laulua laulettiin jo marraskuussa 1846
Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlassa. Runon
on säveltänyt jopa 21 säveltäjää,
heidän joukossaan ovat muun muassa Robert
Kajanus ja Jean Sibelius.
Kansallislaulu
suomeksi
Paavo Cajanderin käänsi
Maamme-laulun suomeksi vuonna 1867. Tätä
versiota lauletaan edelleen. Cajander on kuitenkin
lainannut käännöksensä
Julius Krohnin aikaisemmasta, melkein identtisestä
versiosta. Olisikin oikeudenmukaisempaa puhua
Krohnin käännöksestä.
Ensimmäinen Maamme-käännös
ilmestyi jo vuonna 1848 Suomettaressa,
mutta se ei ollut erityisen onnistunut.
Maamme
Kirjallisuus:
Alfhild Forslin; Runeberg
i musiken, Svenska litteratursällskapet
i Finland 1958.
Samlade skrifter av Johan
Ludvig Runeberg, del IIV, Kommentar till Fänrik
Ståls sägner utgiven av Johan Wrede,
Helena Solstrand och Ulla Terling Hasán,
Svenska litteratursällskapet i Finland,
Helsingfors 1983.
Strömborg, J. E.;
Biografiska anteckningar om Johan Ludvig Runeberg
1845-1860, Svenska litteratursällskapet
i Finland, Helsingfors 1931.
Agneta
Rahikainen
(Suom.
Markus Sandberg)