Runeberg kirjoitti "Vårt land" -runon keväällä 1846. Jo alun perin hän suunnitteli siitä Suomen kansallislaulua. Osia runosta painettiin ensimmäisen kerran Borgå Tidning -lehdessä 2. tammikuuta 1847. Kokonaisuudessaan se julkaistiin saman vuoden huhtikuussa teoksessa Fosterländskt Album (Isänmaallinen Albumi). Runon liitteenä oli F. A. Ehrströmin sävellys. Runo levisi kuitenkin laajemmin vasta joulukuussa 1848, kun Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen osa ilmestyi. Siihen sisältyi myös Fredrik Paciuksen sävellys nuottiliitteenä.

Kevätjuhla Kumtähden kentällä 1848
Runebergin Maamme-laulun sävellys, laulunopettaja Carl Frans Blomin tallentamana. Jan Lindrothin valokuva. SLS:n arkisto

Flooran päivänä toukokuun 13. päivänä 1848 Helsingin yliopiston opiskelijat järjestivät kevätjuhlat Kumtähden kentällä, neljä kilometriä kaupungin keskustasta. Kevätjuhla järjestettiin 12 vuoden tauon jälkeen, ja se on jäänyt historiaan nousevan kansallistunteen suurimpana ilmauksena; saihan Suomi sinä päivänä oman kansallislaulunsa. Juhliin osallistui kolmisensataa .ylioppilasta ja parisensataa kutsuvierasta.




Kumtähden kenttä 13. päivä toukokuuta 1848, Rafael Hertzbergin teoksesta Helsingfors för trehundra år sedan och i våra dagar vuodelta 1888. Puupiirros kirjan mainoslehtisestä, A. Federleyn piirroksen mukaan. SLS:n arkisto.

Professori Matti Klinge on kirjoittanut siitä, miten uskomattomia määriä juhlakansa nautti väkijuomia. Vieraille oli tarjolla runsain määrin totia, bischoff-boolia, carolina-juomaa (viiniä, sokeria ja pomeranssia) ja simaa, jota juotiin sarvista. Maljoja nostettiin niin Suomelle kuin keisarillekin, ja pidettiin useita isänmaallisia puheita. Kuuluisin puhuja oli Fredrik Cygnaeus.

Useimmat akateemisen maailman keskeisimmät vaikuttajat olivat paikalla, muttei Runeberg. Hän oli kyllä saanut kutsun kirjeitse Sofia Tengströmiltä, joka toimi Cygnaeuksen välikätenä. Ei kuitenkaan tiedetä, mitä Runeberg oli vastannut kirjeeseen. Muun muassa Zacharias Topelius oli läsnä ja kirjoitti reportaasin juhlista Helsingfors Tidningar -lehteen.

Zacharias Topelius Helsingfors Tidningar -lehdessä 1848
Zacharias Topelius kirjoitti Helsingfors Tidningar -lehteen reportaasin toukokuun 17. päivänä: "Siispä lauantaina 13. päivä toukokuuta, itse Flooran päivänä, klo 3 iltapäivällä ylioppilaat marssivat yhtenä miehenä yliopiston portaita ulos. Lyyrat välkkyivät jokaisen lakissa; pian myös sikaari jokaisen suussa. Laulajat kulkivat eturivissä; marssia tahdittivat "Sitter i högen"-laulun raikuvat sävelet. Pitkän sillan kohdalla odotti kaartin soittokunta, joka välittömästi, kuoroon yhtyen, heläytti Runebergin ihanan "Maamme"-laulun, johon hra Pacius on kirjoittanut uuden ja lumoavan kauniin sävelen. Tämän jälkeen joukko marssi iloisesti eteenpäin torvimusiikin soidessa, ja kulkueeseen yhtyi valtava, kaikkia kansanluokkia edustava väkijoukko, joka ylettyi yliopistosta Unioninkatua pitkin aina sillalle saakka [---] Kolmetoista tilavaa telttaa oli pystytetty sekä alhaalle niitylle että kukkulalle metsänrajaan, ja suurin piirtein keskellä oli lato, joka oli varustettu hilpeyttä herättävällä kirjoituksella "Mon Repos". Lähempänä sisäänkäyntiä kukkaseppelein koristellussa tangossa liehui valkoinen silkkilippu, jossa komeili laakeriseppeleen ympäröimä Suomen Suurruhtinaskunnan vaakuna. Lukuisat pöydät kaikenlaatuisine ilolieminensä siroissa ankkureissa (huom. ankkuri n. 40 litraa) sekä ympäri sijoitetut penkit ja sohvat tarjosivat vieraille virvoitusta ja lepoa. Aluksi tarjottiin myös simaa, jota juotiin kahdesta valtavan kokoisesta sarvesta."

Sävellyksiä

Paciuksen melodia
Vaikka Maamme-lauluun oli jo kaksikin sävellystä - Runebergin oma sekä F. A. Ehrströmin - yliopiston musiikinopettaja Fredrik Pacius sävelsi neljässä päivässä uuden ja iskevämmän melodian vuoden 1848 kevätjuhliin. Laulua laulettiin useamman kerran ylioppilaiden marssiessa yliopistolta Kumtähden kentälle. J. V. Snellman sanoi myöhemmin, että ensimmäiset lauluharjoitukset sujuivat yhtä kehnosti "kuin Sven Tuuvan äksiisi".

Säveltäjä ja musiikinopettaja Fredrik Pacius (1809-1891) oli syntynyt Hampurissa. Toimittuaan monta vuotta viulistina Tukholmassa hän muutti vuonna 1834 Helsinkiin, jossa hänestä tuli yliopiston musiikinopettaja.
Paciuksen merkitys kaupungin musiikkielämälle oli suuri. Hän johti sekä kuoroja että orkestereita, jotka pääosin koostuivat harrastelijoista. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat "Maamme" sekä Topeliuksen teksteihin sävelletyt "Sylvian laulu", ooppera "Kaarle-kuninkaan metsästys" ja satunäytelmä "Kypron prinsessa". C. A. Hårdhin valokuva 1860-luvulta. SLS:n arkisto.

Muita sävellyksiä
Porvoon kymnaasin laulunopettaja C. Fr. Blom tallensi ja sovitti kvartetille Runebergin melodian Maamme-runoon. F. A. Ehrströmin säveltämänä Maamme-laulua laulettiin jo marraskuussa 1846 Pohjalaisen osakunnan vuosijuhlassa. Runon on säveltänyt jopa 21 säveltäjää, heidän joukossaan ovat muun muassa Robert Kajanus ja Jean Sibelius.

Kansallislaulu suomeksi
Paavo Cajanderin käänsi Maamme-laulun suomeksi vuonna 1867. Tätä versiota lauletaan edelleen. Cajander on kuitenkin lainannut käännöksensä Julius Krohnin aikaisemmasta, melkein identtisestä versiosta. Olisikin oikeudenmukaisempaa puhua Krohnin käännöksestä. Ensimmäinen Maamme-käännös ilmestyi jo vuonna 1848 Suomettaressa, mutta se ei ollut erityisen onnistunut.

Maamme

 

Kirjallisuus:

Alfhild Forslin; Runeberg i musiken, Svenska litteratursällskapet i Finland 1958.

Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, del IIV, Kommentar till Fänrik Ståls sägner utgiven av Johan Wrede, Helena Solstrand och Ulla Terling Hasán, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1983.

Strömborg, J. E.; Biografiska anteckningar om Johan Ludvig Runeberg 1845-1860, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1931.

 

Agneta Rahikainen

(Suom. Markus Sandberg)


<Takaisin