Runebergin muisto Porvoossa
Porvoota kutsutaan vielä nykyään usein runoilijan kaupungiksi. Se kertoo Runebergin merkityksestä kaupungin identiteetille aina siitä lähtien, kun tämä muutti perheineen Porvooseen vuonna 1837. Runeberg asui Porvoossa aina kuolemaansa asti, kaikkiaan 40 vuotta, ja hänet on haudattu Porvoon Näsinmäen hautausmaalle.

Runebergin muisto huipentuu vuosittain Runebergin päivänä 5. helmikuuta. J. L. Runebergin koti, hautamuistomerkki, samoin kuin muistopatsas Runebergin puistossa ovat keskeisiä paikkoja porvoolaisessa Runebergin päivän vietossa.

J.L. Runebergin koti
J.L. Runebergin koti Aleksanterinkadun ja nykyisen Runeberginkadun kulmassa oli Runebergin perheen koti vuodesta 1852 lähtien runoilijan kuolemaan vuoteen 1877 asti. Tuolloin leskeksi jäänyt Fredrika Runeberg muutti Helsinkiin.

Valtio lunasti rakennuksen irtaimistoineen perikunnalta vuonna 1880 ja se avattiin yleisölle vuonna 1882. J.L. Runebergin koti on siten samalla Suomen vanhin kotimuseo.

Vuosina 2002-2003 toteutetun konservointi- ja restaurointityön jälkeen kodin huonejako ja sisustus noudattelee vuoden 1868 tilannetta. Empiretyylisen rakennuksen sisustus koostuu lähinnä biedermeier-tyylisistä huonekaluista sekä lukuisista 1800-luvun arvotaideteoksista. Runebergin oma kirjasto ja huonekasvit ovat olennainen osa Runebergin kodin tunnelmaa.Rakennuksen ja sen esineistön ohella myös Fredrikan puutarha on palautettu rakenteeltaan ja kasvistoltaan alkuperäiseen asuun.

Muistopatsas

Porvoolaisena erikoisuutena voi pitää sitä, että Vappuna Porvoossa lakitetaan kukas muu kuin Runeberg!

Porvoon keskustassa Runebergin puistossa sijaitseva runoilijan muistopatsas on hänen poikansa kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä. Veistos on kopio Helsingin Esplanadin puistossa sijaitsevasta muistomerkistä. Walter Runeberg tarjosi teoksen Porvoolle pelkkien kustannusten hinnalla. Veistos paljastettiin 30. toukokuuta 1885.
Heti seuraavana vuonna muistopatsaasta tuli olennainen osa porvoolaista Runebergin päivänviettoa. Seppeleenlasku sen juurelle ja porvoolaisen mieskuoron lauluesitys ovat kuuluneet ohjelmaan aina nykypäivään asti.




Hautamuistomerkki
J. L. Runeberg haudattiin 12. toukokuuta 1877 Porvoon Näsinmäen hautausmaalle. Seurakunta lahjoitti hautapaikan, joka oli vielä tuolloin näköalaltaan avoin kumpu. Hautajaisista muodostui kansallinen surujuhla sateisena kevätpäivänä. Muistopuheen piti Runebergin ystävä
J. V. Snellman.

Runebergin hautamuistomerkin suunnittelusta järjestettiin vuonna 1879 pohjoismainen kilpailu, jonka voitti kuopiolainen arkkitehti Ferdinand Öhman. Muistomerkki paljastettiin 6. toukokuuta 1888.

Hautajaisista on säilynyt valokuva, jossa kiinnittää huomiota kuvassa näkyviin lippuihin ja viireihin myöhemmin lisätyt ristit.

Runebergin haudalla on vuosikymmenten kuluessa vieraillut lukemattomia delegaatioita laskemassa kukkia ja seppeleitä.

Fredrika Runeberg haudattiin puolisonsa viereen vuonna 1879. Hänen nimensä on kirjoitettu hautamuistomerkin toiselle puolelle.

Fredrikan puisto
Porvoon keskustassa vihitään toukokuussa 2004 Fredrikan puisto. Se sijaitsee aivan Runebergien pitkäaikaisen Rihkamakadun kodin vieressä. Puistoon istutetut hedelmäpuut ja ruusut muistuttavat Fredrika Runebergille rakkaasta puutarhanhoidosta.

Puistossa on myös Gunnar Elfgren vuonna 1957 tekemä Fredrikan muistopatsas, joka alunperin on sijainnut Runebergin kodin pihalla.