J.L.Runeberg ja Punkaharju

1800-luvulla kirjailijat ja taiteilijat vaikuttivat suuresti suomalaisen maisemakuvan muotoutumiseen. Katseet kohdistuivat erityisesti edustaviin metsä-, järvi- ja harjunäkymiin. Kesäinen Punkaharju kuului itseoikeutetusti näihin tärkeimpiin maisemakohteisiin. J. L. Runeberg ihastui harjumaiseman kauneuteen vierailtuaan siellä vuonna 1838. Vuosisadan puolivälin jälkeen Zachraias Topelius toi usein esille Punkaharjun maiseman merkittävyyttä runebergilaisen maisemakäsityksen suodattamana.

Punkaharjun sijaa isänmaallisten tuntojen liikuttajana ja J. L. Runebergin vaikutusta näiden maisemakuvastojen synnyttäjänä kuvastavat hyvin harjualueelle vuonna 1880 nimetty Runebergin kumpu ja vuonna paikalle 1939 pystytetty Runebergin muistomerkki.

Harjualueen suojeluhistoria ja nousu kansallismaisemaksi alkaa vuodesta 1803, jolloin tsaari Aleksanteri I harjun läpi matkustettuaan kielsi alueen hakkaamisen.